Voi että mä sitten tulin iloiseksi kun luin K:n kommentin :D Mä olen aina niin pessimistinen, että on hyvä kun on tollasia optimisti-ystäviä <3

R on R. R elää tällä hetkellä elämässään aikaa, johon kuuluu juuri omaan asuntoon muuttaminen, upea poikaystävä joka tekee yhdes isin kanssa R:lle korkean sängyn (tai miksä niitä sitten kutsutaankaan), upea poikaystävä joka ostaa R:lle ei-paljon-arvailun-varaan-jättävän-pikkumustan, kaksi helppoa duunipaikkaa (joissa hän käy kummassakin 2-3 krt vkossa), opiskelujen alkaminen, oman itsensä vahvistaminen (koska löytäminen tapahtui jo vuosia sitten).

Soitin tänään R:lle ja yritin kertoa paskasta vuoden vaihtumisestani ja muutamista muista asioita jotka paino mieltä, niin kyllä, sain kerrottua, mutta hän ei kuunnellut. Kun olin valmis, niin ainoa mitä hän totesi et voi vitsi kun olisit ollut mun kanssa. Thanks honey. Hänellä oli ollut upeaa, ja upea poikaystävä oli kantanut hänet vielä aamulla sänkyykin kun jalat ei ollu kantanu.

R on omalla tavallaan hankala, koska tulee perheestä joka on ehjä. Hän ei ole ikinä joutunut kokemaan huonoa omatuntoa koska ei voi olla sekä isän että äidin luona jouluna, tai koska raha ei ole riittänyt. Hän on ollut, ja on vieläkin siinä onnekkaassa asemassa, että rahasta huolehtiminen on turhaa. Hän ei sitä joudu tekemään, koska saa vanhemmiltaan erittäin avokätistä tukea jne. Itse olen tilanteessa jossa molemmilla vanhemmillani on tällä hetkellä tiukat budjetit, ja koska olen rahallisesti heistä vielä riippuvainen, vaikuttaa se minuunkin. Ei nyt niin radikaalisti, mutta silti. En voi varsinaisesti valittaa, koska monilla muilla menee vielä huonommin. Anteeksi. Mutta katsotaan tilannetta vaikka puolen vuoden päästä uudestaan. 

At the moment on valoisa olo, kävely auttoi selvittämään ajatuksia ja voisi ehkä alkaa tekemään sitä ainettakin. kihkih. 

Huomenna yritetään löytää isin kanssa mulle vedenkeitin, ja hyvällä tuurilla farkut.